Kimpassa - Tillsammans (2000)

Tästä missä parhaillaan istun noin 200 kilometriä länteenpäin löytyy valtio nimeltä Ruotsi. Ruotsi on aikoinaan hallinnut meitä suomalaisia, mutta olemme irrottautuneet myöhemmin heistä ja viimevuosina heistä ei ole ollut vastusta enää edes jääkiekossa. Elokuvien suhteen naapurista sentään löytyy vielä tasokasta ja haastavaa kvaliteettia. Tämän päivän ruotsalaisen elokuvan kärjessä kulkee Lukas Moodysson, tuttu mies loistavasta esikoisohjauksestaan Fucking Åmål. Ohjaajan uusin filmi Kimpassa (Tillsammans, 2000 Ruotsi, Tanska, Italia) niin sanotusti räjäytti teatterikassat kotimaassan ja oli näin vuoden katsotuin elokuva.

Kommuunielämästä kertova elokuva tavoittaa varmasti juuri oikean yleisönsä. Suureen hägersteniläiseen omakotitaloon on asuttautunut 9 nuorta aikuista, joiden erilaiset elämänvaiheet yhdistyvät samanlaiseksi elämäntavaksi, jossa lihan sijasta syödään kasviksia ja coca-cola vaihdetaan chileläiseen punaviiniin. Viimeistään Elisabethin (Lisa Lindgren) muutettua taloon kahden lapsensa kanssa alkaa kommuunin sisällä välit rakoilla. Ahtaudessa tunnelma kiristyy, toiset eivät kestä alaosattomana kuljeskelua keittiössä ja toisille taas television tuominen takaisin on vähintään loukkaus muita kohtaan.

Kimpassa kertoo tarinaa talosta, jossa erilaiset ihmiset elävät toistensa ristitulessa. Aikuiset ottavat vakavissaan uuden elämänasenteensa, mutta luiskahduksia materiaalisen ihanuuden puoleenkin tapahtuu. Rakkaus, viha, suru ja himot roihuavat Kimpassa ristityn kommuunin huoneissa. Elokuvan yhdeksi sanomaksi nousee juuri yksilön ja yhteisön erot, joita ohjaaja Moodysson käsittelee kauniisti. Elokuvassa ihmiset elävät joko yksinään tai jonkun toisen kanssa, ja koko paketti alkaa purkautua Elisabethin rikottua talon sisäisiä välejä.

Moodyssonin taidot henkilökuvauksessa huomattiin jo Fucking Åmålin kautta. Mies onnistui puristamaan kadulta valituista ihmisistä todellisia näyttelijöitä, jotka eläytyivät hahmoihinsa poikkeuksellisen onnistuneesti. Kimpassa kommuunin asukkaista Göran periksiantavana "kaikkien ystävänä" on loistavasti näytelty Gustaf Hammerstenilta kuin myös nuorelta Michael Nyqvistiltä kouluikäisen Rolfin roolissa. Kimpassa osoittaa taas sen kuinka hyvin Suomessa ja Pohjoismaissa kuin Euroopassakin osataan tehdä loistavaa henkilökuvausta. Rapakon takaa saa odottaa tällaisia elokuvia, saatikka sitten Hollywoodista saakka.

Kimpassa on loistavien henkilöiden lisäksi kaunista kuvausta ajasta, jolloin länsimainen kultuuri kupli. Moodysson on valinnut elokuvallaan kovin iloisen suhtautumisen elämään, ja elokuvan päätös saattaakin tuntua joistain hiukan imelältä ja yliampuvalta. Toisaalta kokonaisuus toimii kohtuullisesti, vaikka elokuvan olisikin mielummin katsonut kotimaisena. Silti odotan Lukas Moodyssonin seuraavaa innolla.