DVD
The Proposition - ehdotus - The Proposition (2005)

Western-genren voi tyylillisesti jakaa karkeasti kolmeen eri osaan – John Fordiin, Sergio Leoneen ja Clint Eastwoodiin. John Hillcoatin ohjaama australialaiswestern sijoittuu jälkimmäiseen kategoriaan. Se on western idän, tässä tapauksessa Australian, valloituksesta ja monella osa-alueellaan raaka. Kuumuus, lika ja hiki toimivat estetiikan peruselementteinä tässä synkässä kulkukoiraballadissa, jonka kynäili rentturunoilija Nick Cave.
Elokuvan perusjuoni kertoo kolmesta veljeksestä joista yhdelle (Guy Pearce, Memento) paikallinen poliisi (Ray Winstone) tekee ehdotuksen. Hänen täytyy etsiä käsiinsä karkumatkalla oleva veli ja säästääkseen nuorimman hirttotuomiolta. Elokuva sijoittuu Australian takamaille missä lakeja ei ole vielä säädetty eikä armoa tulla antamaan. Pearcen lisäksi mahtavaan näyttelijäkaartiin kuuluvat Emily Watson (Breaking the Waves), Danny Huston ja John Hurt.

Elokuvan hahmot ovat melko tarkasti rakennettuja, mutta dialogissa on ajoittaista kankeutta. Kuitenkin elokuvaa katsoessa ei voi olla kiinnittämättä huomiota Caven varsinaiseen bravuuriin eli musiikkin. Karheat, kolkot ja yksinäiset sävelet ovat juuri sitä mitä maisemat ja kuvatkin. Myös DVD –levyn tekninen toteutus on melko tyydyttävää, vaikkei sen suurempia räväytyksiä äänen tai kuvan puolella olekaan. Pääosassa on tietenkin itse elokuva.
The Proposition - ehdotus (The Proposition, 2005 Australia, Iso-Britania) on silottelematon kuva ns. ”villistä lännestä”, joka todella oli villi. Australian takamaille sovitettuna elokuva saa vielä oman lisävivahteensa, vaikka kaikki genren perustyypit ovatkin vahvasti läsnä. Päähenkilöiden asetelma eli uudisraivaajat, alkuperäisväestö ja lainsuojattomat ei paljon muista westerneistä poikkea, mutta silti elokuva on omanlaisensa.
Elokuva on hieno lisä western–genren ei niin kirjavaan joukkoon. Se lisää takuulla oman osuutensa katraaseen. Kun Leonen Huuliharppikostaja oli miesten ooppera, Caven ja Hillcoatin tuotosta voisi kuvailla runoudeksi miehille.
teksti: © 2006 Otto Kylmälä

|