Oliver Twist (1922)

Charles Dickensin klassikkoromaania Oliver Twistiä on filmattu vuosikymmenten aikana tasaiseen tahtiin, viimeisimpänä oman visionsa on valkokankaalle tuomassa Roman Polanski, jonka ohjaaman version on tarkoitus ilmestyä vuoden 2005 aikana. Mykän elokuvan aikakaudella Dickensin kertomus filmattiin kuudesti, joista tunnetuin on Chaplinin Pojassa maailmanmaineeseen nousseen Jackie Cooganin tähdittämä versio vuodelta 1922.

Elokuvan ohjaajana toimi skotlantilaissyntyinen Frank Lloyd, joka muistetaan parhaiten Clark Gablen ja Charles Laughtonin miehittämästä elokuvasta Kaappaus laivalla (1935). Chaplinin tapaan Lloyd aloitti uransa teatterinäyttelijänä vanhalla mantereella, mutta siirtyi elokuvamaailmaan vierailtuaan teatteriseurueensa kanssa Yhdysvalloissa. Uransa alkuaikoina hän toimi sekä näyttelijänä että ohjaajana, mutta siirtyi piakkoin lopullisesti kameran taakse koettuaan sen mielenkiintoisemmaksi. Urallaan kaksi Oscar-palkintoa voittanut Lloyd ehti odottaa lopullista läpimurtoaan liki kymmenen vuoden ja sadan elokuvan ajan, ennen kuin Oliver Twistin valtaisa menestys nosti hänet merkittävien ohjaajien joukkoon.

Tuntematon nainen synnyttää orpokodissa poikalapsen, mutta kuolee ehtimättä kertoa henkilöllisyyttään. Pojalle annetaan nimeksi Oliver Twist ja koska kukaan ei tunnu olevan kiinnostunut hänestä, jää Oliver orpokodin asukiksi. Yhdeksän vuotta kuluu, ennen kuin Oliverille löytyy adoptoija paikallisen hautausurakoitsijan aikoessa kasvattaa pojasta itselleen apulaisen. Kauan ei Oliver uudessa kodissaan viihdy, vaan jouduttuaan hankaluuksiin poika karkaa Lontooseen. Peräänsä hän saa salaperäisen herra Monksin, joka tuntuu kantavan erityistä huolta siitä, että Oliverin todellinen henkilöllisyys tulee jonain päivänä ilmi.

Elokuvan tekoon käytettiin yli puoli miljoonaa dollaria, joka oli tuohon aikaan melkoinen summa rahaa. Rahat käytettiin kuitenkin viisaasti, sillä teknisestä puolesta ei ole pahaa sanottavaa. Viktoriaanisen Englannin porvariston tyylikkäät asumukset ja slummien asukkaiden kurjat murjut heräävät henkiin taidokkaissa ja hyvällä maulla toteutetuissa studiolavasteissa. Puvustus ja maskeeraus tukevat esittämäänsä aikakautta hyvin, eivätkä sorru missään vaiheessa ylilyönteihin. Kuvaus on tyylikästä ja Lloydin napakka ohjaus pitää kokonaisuuden tiiviisti koossa.

Lloydin ja Harry Weilin yhdessä kirjoittama käsikirjoitus on melko suoraviivainen ja tiivis tulkinta Dickensin tekstistä. Vaikka suoranaista valittamisen aihetta ei olekaan, ei aavistuksen verran lisää pituutta olisi ollut pahitteeksi, sillä nyt elokuvan draama ei nouse aivan tarinan velvoittamalle tasolle. Oliverin kovaa kohtaloa ja elämän kurjuutta olisi voinut kuvata vieläkin intensiivisemmin, jotta elokuva olisi pystynyt tosissaan haastamaan D. W. Griffithin mestariteoksen Katkenneita kukkasia köyhyyden koskettavimpana ja vahvimpana kuvauksena. Tällaisenaan elokuvassa on kokoajan hienoinen sievistelyn maku.

Coogan on nimiroolissa ilmiömäinen ja Oliver Twist (Oliver Twist, 1922 Yhdysvallat) toimiikin oivana näpäytyksenä niille, jotka ovat pitäneet häntä ainoastaan yhden elokuvan ilmiönä. Vaikka hän paistatteleekin luonnollisesti suurimmassa valokeilassa, saavat myös muut näyttelijät esittää osaamistaan. Jälleen kerran ikimuistoisen maskeerauksen itselleen rakentanut Lon Chaney loistaa uransa parhaimpiin kuuluvassa, taskuvarasjoukon vastenmielisen johtajan Faginin roolissa. Cooganin lisäksi myös muut lapsinäyttelijät suoriutuvat tahoillaan hyvin ja veteraanit George Siegmann sekä Gladys Brockwell täydentävät laadukkaan näyttelijäkokonaisuuden.

Oliver Twistille oli menestyksestä huolimatta vähällä käydä huonosti. Vuosikymmenten ajan elokuva oli merkitty kadonneeksi, kunnes 1976 Jugoslaviasta löytyi sen kopio. Huolellisella restauroinnilla se pystyttiin palauttamaan lähelle alkuperäistä muotoa. Hyvä niin, sillä vaikka tämä ei aivan David Leanin kuuluisan version (1948) rinnalle nousekaan, on se silti laadukas tulkinta klassisesta aiheesta.