Metropolis - Metoroporisu (2001)

Japanilaisen animaatiokulttuurin animen levitessä maailmalle viime vuosina Suomessakin on päästy tutustumaan kyseisen maan suuriin taiteilijoihin ja heidän töihinsä. Tuotteliaan Osamu Tezukan (1928- 1989) voidaan sanoa olevan yksi animen luojista. Parhaiten mies tunnetaan Astro Boysta myös meillä Suomessa. Mielenkiintoisena meriittinä: Disneyn Leijonakuningas lainaa suoraan Tezukan Janguru no teio'a.

Tezukan varhaisesta Metropolis-sarjakuvasta päätettiin muutama vuosi sitten tehdä elokuva. Sarjakuvan innoittajana on ollut saksalaisen Fritz Langin mykkäelokuva Metropolis (1927). Käsikirjoittajana ja projektin pyörittäjänä toimi tunnettu anime-nimi Katsuhiko Otomo (Galazy Express 999, Akira), ja animaation ohjasi Tezukan kanssa jo 1960-luvulla yhteistyötä tehnyt tunnettu animaattori Rintaro. Tezukan varhainen Metropolis käsittelee Langin elokuvan mukaisesti tulevaisuuden suurkaupunkia, jossa vahvat kastijaot kerrostavat yhteiskunnan hyväosaisiin ja köyhiin, mutta myös robotteihin ja ihmisiin. Otomon ja Rintaron elokuva kunnioittaa Tezukan uraa uurtavaa työtä, ja se on häikäisevän visuaalinen ja sisällöltään rikas elokuvamainen animaatio.

Rintaro ja Katsuhiko ovat tehneet todellisen taidonnäytteen animaatioilmaisun muodossa kuin myös elokuvailmaisun saralla. Siirto paperilta takaisin kankaalle on tapahtunut häkellyttävän hienosti, eikä lopputuloksesta jää moitittavaa. (Tämä mielipide Langin vuoden 1927 elokuvaa näkemättä kuin myös Tezukan sarjakuvaa lukematta.)

Rakkautta ja anarkiaa -elokuvafestivaaleilla viime vuonna ensi-iltansa saanut Metropolis (aka Metoroporisu, 2001 Japani) on elokuvassa tulevaisuuden kaupunki. Se on muuten aivan tavallinen suurkaupunki, mutta mahdollisimman suuri osa asioista hoidetaan roboteilla. Lähes inhimillisiksi kehitetyt koneet toimivat tarkasti rajatuissa töissään ja auttavat ihmisiä arjessa. Ihmiset itse ovat siirtyneet ikävistä töistä elämään nautittavampaa elämää maanpinnalle, kun koneellinen keinoäly ylläpitää yhteiskuntaa pystyssä maanalla. Kaupunkia hallitsee kuitenkin kulissien takana yksinvaltias, talouskeisari Duke Red (Jamieson Price), joka kansanjuhlan Zigguratin alla kehittelee uutta "asetta" koko maailman hallitsemiseksi.

Rintaron Metropolis ei todellakaan ole sellainen elokuva, joksi sitä saattaisi luulla vähemmän animea nähnyt. Se on yllättäen monitasoinen klassisen tarinan sisältävä tulevaisuuden visio, jossa monet merkittävät sivujuonet ja hahmot on viimeistelty kankaalle todella ainutlaatuisen hienosti. Elokuvassa on pohdittavaa ja se sisältää sanomaa. Tällä kertaa nämä asiat tuodaan esiin harkitusti ja perustellusti eikä lätkäisten lopussa katsojan päälle. Tämän takia Metropolista ei sopisi arvostella pelkästään yhden katsomiskerran jälkeen.

Visuaalinen ilme on huikaisevaa. Ensimmäisenä katsoja huomaa tyylikkään piirrosjäljen, joka elävöittää hahmot ja luo mielikuvituksellisen tulevaisuuden kaupungin ympärilleen. Toisena elokuvasta huomaa sen kuvallisen kerronan. Kuvaus on ehdottoman elokuvallista. Kuvakulmat ovat muistettavia, ja yksittäiset kohtaukset saavat näin lisää arvoa. Tältä osin elokuvassa ei paista tippaakaan sarjakuvamaisuus. En tiedä, korostuiko elokuvallinen ilme juuri sen vuoksi, että kyseessä on animaatio eikä todellinen kuvattu elokuva. Loppujen lopuksi visuaalinen ilme Metropoliksessa on jo ehdottomasti sen arvoista, että se kannattaa katsoa. Tietenkin näyttämöksi kuuluisi aito elokuvateatteri.

Metropolis oli henkilökohtaisesti todellinen yllätyspaukku. Odotuksia ei oikeastaan ollut kuin mitä olen nähnyt satunnaisesti lasten animea Pokémonin osalta, joten edessä oli siis todellinen yllätys. Elokuva on monitasoinen. Siinä on scifiä, romantiikkaa, dekkaria, yhteiskuntakritiikkiä, toimintaa ja 1930-luvun kaunista musiikkia. Monet asiat ovat kohdallaan, joten elokuvaelämys sopii kokea uudelleen.