Matrix Reloaded - The Matrix Reloaded (2003)

Kun Matrix ilmestyi vuonna 1999, kukaan tuskin uskoi, että tuosta elokuvasta tulisi sci-fi-elokuvien uusi virstanpylväs. Tuskin edes Warner Brothers. 60 miljoonalla dollarilla tuotettu Matrix ansaitsi rahat takaisin tekijöilleen moninkertaisesti. Eikä syyttä, Matrix olikin loistava elokuva. Sen innovatiiviset erikoisefektit ihastuttivat ja tarina itse tuntui kiehtovan ihmisiä. Ajan hengen mukaan aiheesta alettiin vääntämään trilogiaa, vaikka mielestäni Matrix ei pedannut jatko-osalle erityisen hyvää pohjaa. Matrix Reloaded (The Matrix Reloaded, 2003 USA) on nyt se joissain piireissä kauan kaivattu jatko-osa, ja viimeinen osa ilmaantuu teattereihin joulun tienoilla. Näillä näkymin Matrix 3:n (Matrix Revolutions) pitää onnistua häikäisevästi pitääkseen Matrixin kulttimaineen hengissä, sillä Matrix Reloaded ei todellakaan ole edeltäjänsä arvoinen.

Matrix Reloaded kertoo ajasta kuusi kuukautta Matrixin I:n tapahtumien jälkeen. Neo ja Trinity ovat rakastavaisia, mutta muuten meininki tuntuu olevan aika sama: Morpheus paasaa ennustuksista kuten ennenkin ja koneet jahtaavat ihmisiä kuin vanhaan hyvään aikaan konsanaan. Tämän kuuden kuukauden aikana maailman ainoa ihmiskaupunki Siion on kasvanut merkittävästi ja koneet ovat pistäneet merkille tämän huolestuttavan kasvun. Niinpä ne aloittavat jälleen ihmisten metsästyksen. Ihmiset alkavat varautumaan sotaa varten ja tuttu kolmikko Neo (Keanu Reeves, Matrix, Paholaisen asianajaja), Trinity (Carrie-Ann Moss, Matrix, Memento) ja Morpheus (Laurence Fishbourne, Matrix, Viimeinen horisontti) matkaavat jälleen Matrixiin neuvotellakseen asiasta Oraakkelin kanssa. Heidän matkaansa vaikeuttavat vanhat viholliset, kuten Mr. Smith (Hugo Weaving, Taru Sormusten Herrasta: Sormuksen ritarit), mutta uusiakin he saavat muutaman.

" I can't help it Morpheus, I can't help thinking, what if you're wrong? What if all this, the prophecy, everything is bullshit?"

Matrix Reloadedissa on sama meno kuin ensimmäisessäkin osassa, rahaa on nyt vaan pelissä enemmän. Efektit ovat suurempia ja näyttävämpiä kuin ennen ja kulisseihin on pistetty rahaa runsaasti. Visuaalisesti homma on siis jokseenkin hanskassa, vaikka jatkuva, toinen toistaan suuremmilla tehosteilla kikkaileminen saattaa ärsyttää niitä katsojia, jotka haluaisivat seurata jotain hieman haastavampaa. Ikävä kyllä tehosteet ovat jälleen vieneet tilaa mukaansatempaavalta tarinalta, sillä tällä kertaa yleisön ei tarvitse juurikaan vaivata päätään, kun katsojaa viihdytetään runsaat kaksi tuntia lähes katkeamattomalla toiminnalla ja suurimmaksi osaksi merkityksettömän oloisilla toimintakohtauksilla. Toimintakohtaukset ovat kyllä hienosti toteutettu, kuinkas muutenkaan, mutta ne jättävät katsojalle aika tyhjän olon jälkeenpäin: mitä oikeastaan tapahtui ja miksi? Asiaa pahentaa huomattavasti myös se, että elokuva loppuu kuin seinään ja jättää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, jos elokuva onnistui sellaisia katsojassa herättämään. Asiat epäilemättä selviävät sarjan viimeisessä elokuvassa, mutta satunnaista elokuvien katselijaa tuo varmaankin ärsyttää: juuri, kun oli päässyt kärryille homman ideasta, elokuva loppuu ja katsoja on taas yhtä pihalla kuin ennekin.

Myös näyttelijät jatkavat siitä mihin viimeksi jäivät. Keanu Reeves ei vieläkään osaa näytellä, mutta Neon osa sopii hänelle kuitenkin hyvin. Hän on sopivan karismaattinen ja fyysinen näyttelijä kompensoidakseen hahmoa leimaavan pinnallisuuden. Laurence Fishbourne on jälleen autoritäärinen järkäle, joka hallitsee omia kohtauksiaan vakuuttavasti. Carrie-Ann Moss ja Hugo Weaving hoitavat hommansa niin hyvin kuin mahdollista, sillä kunnon dialogia heillekään ei ole juuri siunaantunut. Uusia pahiksia esittävät hauska Lambert Wilson, häkellyttävän kaunis Monica Bellucci (Aterix & Obelix : Tehtävä Kleopatra, Malèna) ja Adrian ja Neil Rayment. Kaikki heistä olisi mukava nähdä sarjan kolmannessa osassa.

Morpheus: "All of our lives, we have fought this war. Tonight I believe we can end it."

Vaikka Matrix reloaded ei jaksakaan vakuuttaa, se kuitenkin viihdyttää hetkittäin, lähinnä taitavasti luotujen toimintakohtauksien ansiosta. Juuri muuta hyvää elokuvassa ei sitten rehellisesti sanottuna olekaan. Normaalisti tällaista tekelettä voisi kutsua keskitasoa paremmaksi sci-fi-elokuvaksi, mutta ottaen huomioon sarjan ensimmäisen Matrixin laadun luomat lähtökodat, Reloaded on todellakin suuri pettymys. Positiivista asiassa on kuitenkin se, että tästä pääsee vain ylöspäin: toivottavasti Wachowskin veljekset tsemppaavat hieman trilogian päätöksessä ja pelastavat loistavan Matrixin häpeältä.