Hellraiser
(1987)
Elokuvan ohjaaja Clive Barker (Nightbreed, Lord of Illusions) on
kantanut kortensa kekoon splatterpunk-kirjallisuudeksi kutsutun
suuntauksen tiimoilta. Hellraiser (a.k.a. Clive Barker's
Hellraiser, 1987 USA) on Barkerin ohjausdebyytti, joka nousi kuuluisuuteen
roiskeisen karmeutensa ansiolla ja ansaitsi paikkansa oman genrensä
kulttina. Stephen King onkin lausahtanut: "Olen nähnyt kauhun tulevaisuuden,
ja sen nimi on Clive Barker."
Elokuva perustuu Barkerin novellieepokseen, joka on ehdottomasti
herran kirjallisen tuotannon parhaimmistoa. Novellin tarina keriytyy
salaperäisen taikakuution ympärille. Tämän omituisen kuution ratkaisijalle
avautuvat taivaan ja helvetin tienoot. Elokuvan kerronta lähtee
siitä, että villeimmän nuoruutensa elänyt pariskunta muuttaa miehen
lapsuudenkotiin. Kyseisen Larry Cottonin (Andrew Robinson, Dirty
Harry) veli Frank (Sean Chapman) on kadonnut oudolla tavalla. Kadonneen
kaapissa on myös luurankoja: Frankilla on ollut suhde Larryn vaimoon
Juliaan (Clare Higgins). Frankilla on myös ollut hallussaan hämärä
taikakuutio. Lisäksi Frankin sielu on kätkettynä Larryn ja Julian
uuden kodin uumeniin. Sielun ovat vanginneet tarinassa esiintyvät
kenobiitit, joista tunnetuin on eittämättä nauloja päässään kantava
Pinhead (Doug Bradley). Kenobiitit ovat upeita horror-hahmoja, jotka
kertakaikkisella saatanallisuudellaan saavat melkein katsojan sympatiat
puolelleen.
Christopher Youngin pateettinen musiikki viimeistelee karun klassikon.
Ikävä kyllä kaikki näyttelijäsuoritukset eivät ole kaikkein luontevimpia,
mutta toisaalta pieni tönkköys tuo lisää särmää erinomaiseen kauhuviettelykseen.
Myös Hellraiserin jatko-osa Hellbound (1988) on varma nautinto
alan ystäville. Se on vielä raaempi, mielenkiintoisempi ja nerokkaampi
kuin isoveljensä.
teksti: © 2002 Tarja Kontturi

|