Chinatown (1974)

J. J. Gittens on avioeroihin erikoistunut yksityisetsivä, joka saa varsin tavanomaiselta tuntuvan tehtävän hoitaakseen. Evelyn Mulwray -niminen nainen, joka kertoo olevansa Los Angelesin vesilaitoksen korkea-arvoisen virkamiehen vaimo, epäilee Hollis -miestään uskottomuudesta. Gittes käy hommiin, nappaa miehen rysän päältä ja juttu päätyy lehtien etusivuille. Juoni saa yllättävän käänteen, kun oikea rouva Mulwray astelee Gittesin toimistoon ja uhkaa haastaa tämän tapahtumien vuoksi oikeuteen. Gittes tajuaa tulleensa huijatuksi. Kun Hollis Mulwray löydetään pian murhattuna, pyytää hänen vaimonsa Gittesiä ratkaisemaan tapauksen ja unohtamaan oikeudenkäynnin. Etsivä ajautuu syvälle korruption ja salailun maailmaan, ja koko juttu paisuu suuremmaksi kuin hän on osannut aavistellakaan...

Puolalainen ohjaajasuuruus, Roman Polanski (Inho, Yö ei tunne armoa), on tehnyt monitasoisen dekkarin, joka onnistuu piilottelemaan loppuratkaisua aina viime metreille saakka. Polanskin luoma maailma (1930-luvun Los Angeles) on varsin koruton: kaikki tietävät jotain, kukaan ei kerro mitään, koska jokainen pelaa omaan pussiinsa mahdollisimman hyvin jälkensä peittäen. Elokuvan nerokkaan käsikirjoituksen takana on Robert Towne, joka palkittiin työstään Oscarilla. Lukuisista ehdokkuuksista huolimatta muut pystit jäivät elokuvalta saamatta.

Jack Nicholson (Hohto) on J. J. Gittes, kaikkien aikaisempien virkaveljiensä vastakohta: aavistuksen leuhka ja koominen, yritteliäisyydestään huolimatta hieman yksinkertainenkin mutta sympaattinen etsivä, joka sattuu saamaan hiukan liian suuren homman hoitaakseen, vaikka pyrkii toki suoriutumaan tehtävästään kunnolla. Nicholsonin työskentelyä on jälleen kerran ilo seurata, siksi hyvin hän kykenee samaistumaan roolihahmoonsa saaden siitä realistisen kaikkine heikkouksineenkin. Alun perin rouva Mulwrayn roolin piti mennä elokuvan tuottajan vaimolle, Ali McGraw'lle, mutta avioero sotki suunnitelmat ja naispääosaan kiinnitettiin Bonnie&Clydessä läpimurtonsa tehnyt Faye Dunaway, joka oli mielestäni oiva veto, sillä hän sopii rooliinsa täydellisesti ja kemia Nicholsonin kanssa toimii hyvin. Suurliikemies Noah Crossia, Evelyn Mulwrayn isää, näyttelee ohjauksistaan tutumpi John Huston (Asfalttiviidakko, Maltan haukka). Hänessä on karismaa, jota moisella pampulla tulee ollakin.

Itse en pidä Chinatownia (1974, USA) Polanskin parhaana elokuvana, vaan se kunnia menee Inholle. Vaikka juoni onkin hyvin kirjoitettu, on elokuva mielestäni hieman ylipitkä ja hidastempoinen, jonka vuoksi pientä tuskastumista oli havaittaessa loppuratkaisua odotellessa. Joka tapauksessa se on oiva näyte siitä, että mies hallitsee tämänkin osa-alueen.

Vaikka elokuva ei minuun järisyttävää vaikutusta tehnytkään, suosittelen sitä kaikille Polanskin tuotoksista pitäville, sekä eritoten rikoselokuvien ystäville. Mutta Nicholsonin itsensä ohjaama jatko-osa, The Two Jakes (1990) kannattaa jättää väliin.