Lainsuojattomat - Berg-Ejvind och hans hustru (1918)

Ruotsalainen elokuva nousi lopulliseen loistoon ja maailmanmaineeseen ensimmäisen maailmansodan aikana. Esimakua tulevista suuruuden vuosista oli antanut Victor Sjöströmin varhaiset teokset Ingeborg Holm (1913) sekä Terje Vigen (1917), joista varsinkin viimeksi mainittu oli kerännyt ihastusta ympäri maailmaa. Lopullisena läpimurtona niin Sjöströmin kuin koko ruotsalaisen elokuvankin kannalta pidetään vuonna 1918 ensi-iltansa saanutta elokuvaa Lainsuojattomat (aka Berg-Ejvind ja hänen vaimonsa, Berg-Ejvind och hans hustru, 1918 Ruotsi).

Elokuva sijoittuu 1700-luvun puolenvälin Islantiin. Tuntematon mies saapuu työtä vailla olevana rikkaan Halla-lesken maatilalle. Väkivahva muukalainen saavuttaa pian lesken suosion ja he rakastuvat. Muukalainen kohoaa ennen pitkää lesken tilanhoitajan asemaan. Kaikki eivät kuitenkaan usko miehen olevan liikkeellä vilpittömin mielin, joten he päättävät ottaa selvää tämän menneisyydestä. He saavat selville miehen olevan Ejvind, lammasvarkaudesta vankilaan tuomittu rikollinen, joka on onnistunut pakenemaan. Miehen menneisyydestä ja etsintäkuulutuksesta huolimatta leski on valmis hyväksymään hänen tekonsa. Hän jättää kaiken omaisuutensa ja seuraa pakenevaa miestä vuorille.

Monien aikalaistensa tavoin myös Lainsuojattomat oli teatterinäyttämöllä menestynyt näytelmä, jonka eräässä versiossa Sjöström jopa näytteli pääroolin. Teatterin läsnäolo on mukana myös elokuvassa, joka kärsii varsinkin alkupuolella hieman jähmeästä ja teatraalisesta toteutuksesta.

Lainsuojattomia pidettiin ilmestyessään maailman kauneimpana elokuvana ja tarinan jälkimmäinen osa, joka poikkeaa tyystin ensimmäisestä puoliskosta, tukee tätä ylistystä ehdottomasti. Rakastavaisten paettua vuorille koko kertomus herää henkiin, täyteen kukoistukseensa. Roolihahmot saavat kosolti lisää syvyyttä, toteutus kehittyy ilmavammaksi ja näyttelijätyöskentelystä karisee turha jäykkyys. Julius Jaenzonin erinomainen kuvaus tukee tosiasiaa, että jo tuolloin skandinaaviset elokuvantekijät osasivat käyttää luontoa osana elokuviaan ilman, että koreat maisemakuvat jäävät ainoastaan tyhjiksi koristeiksi.

Lainsuojattomat on suuri rakkauselokuva. Sen päähenkilöille tärkein asia on heidän rakkautensa, jota mikään maallinen mahti ei onnistu horjuttamaan. He ovat valmiita menemään äärimmäisyyksiin ja uhraamaan kaiken toistensa vuoksi, seikka joka tulee selväksi varsin karulla tavalla. Lopulta ainoastaan luonto pystyy vetämään heistä pidemmän korren ja lainsuojattomien elämänliekki sammuu kuuluisassa ja vaikuttavassa loppukohtauksessa.

Sjöström näyttelee pääosan hillityn varmalla otteella. Edith Erastoff tukee häntä hyvin, vaikka elokuvan alkupuolella hänen hahmonsa jääkin hieman tuntemattomaksi. Sjöströmin ja Erastoffin rakkauskohtauksissa on aitoa tunnetta, olihan heillä suhde ja Erastoff odotti kuvausten aikana lasta Sjöströmille. Muut näyttelijät jäävät tyystin kaksikon varjoon, mutta eipä heiltä mitään odotetakaan.

Lainsuojattomat sai kokea maailmalla hieman kummallisia seikkailuja. Saksalaismyönteistä Ruotsia ei katsottu elokuvamaailmassa kovinkaan hyvällä, joten monissa maissa sen valmistusmaata saati näyttelijöiden nimiä ei uskallettu mainita, sillä ne olisivat voineet vaikuttaa kielteisesti elokuvan menestykseen. Yhdysvalloissa elokuvan ympärille lisättiin kehyskertomus, jossa se sai kunnian toimia miljonäärin kihlajaisjuhlissa esitettävänä elokuvana. Elokuva menestyi kuitenkin erinomaisesti ja sen katsotaan aloittaneen ruotsalaisen elokuvan lyhyen, mutta sitäkin intensiivisemmän ja vaikuttavamman suuruudenkauden.