Aleksis Kiven elämä (2002)

Suomalaiset, jo edesmenneet merkkihenkilöt ovat saaneet viime vuosina näyttäytyä tosipohjaisissa ja fiktiivisissä elämäkertaelokuvissaan. Pääosin kulttuurin aloilla vaikuttaneita henkilöitä kuten nyt uusimpana (jo toistamiseen) Aleksis Kivi ovat saaneet elämästään elokuvan kunnianosoituksena työstään. Tulevaisuudessa Kiven lisäksi Jean Sibelius tulee saamaan omaelämäkertaelokuvansa ja ehkä myös Mannerheim. Ohjaaja Jari Halosen (Joulubileet) seitsenvuotinen elokuvaprojekti valmistui ja sai viimein ensi-iltansa viime tammikuussa ja oli välittömästi kriitikoiden suosikki. Myös yleisöä riitti teattereissa. Itseäni suuresti harmittaa, kun en kerennyt aikoinaan sitä katsomaan suurelta kankaalta.

Jari Halosen Aleksis Kiven elämä (a.k.a. Rolling Stone, 2002 Suomi) seuraa ylioppilaaksi kirjoittaneen Alexis Stenvallin (1834-1872) elämänvaiheita Helsingissä aina Seitsemän veljestä -romaanin valmistumiseen. Uransa aikana 16 näytelmää ja romaania kirjoittanut Aleksis Kivi loi suomenkieliselle kirjallisuudellemme pohjan ja samalla myös identiteetin. Tätä suomalaista mörökölliyttä ja pettuleivän pureskelua ohjaaja Halonen korostaa elokuvassaan. Ja näin maallikon silmin katsottuna nykyelämässäkin välistä voi huomata samanlaista ihannointia ja elämän tavoittelua mitä Aleksis Kivi on kirjoissaan kuvannut.

Elokuvassa Marko Tiusasen (toivottavasti tuleva Jussi-voittaja) loistavasti tulkitsema kraatarin poika Aleksis Stenvall pyrkii papin virkaan, jotta vanhempiensa tahdon mukaan pääsisi isoisänsä tavoin kertomaan ihmisille Jumalan sanaa. Rakkaus räätälimestarin tyttäreen ohjaa kirjailijanalun kuitenkin taiteen, suomenkielisen kirjallisuuden pariin. Luokkaerot eivät estä rakkautta Stenvallin ja räätälintyttären Albinan (Karoliina Kudjoi) välillä, mutta avioliittoon he eivät kuitenkaan pääse. Kosintakirje ei saa räätäliä hyväksymään köyhää ja moukkamaista kirjailijaa tyttärensä mieheksi, josta Aleksis Stenvall murtuneena kirjoittaa ensimmäisen teoksensa Kullervon ja muuttaa nimensä Aleksis Kiveksi.

Ruotsinkielisen ylimystön ja suomenkielisen rahvaan välinen kuilu on elokuvan tärkeitä, mutta surullisia käännekohtia. Rahvaan kituutellessa varsinkin nälkävuosina matalissa taloissaan maaseudulla elää ruotsinkielinen varakas vähemmistö kaupungeissa juhlien "sivistyneesti" taiteen parissa. Elokuvassa ja kirjailijan elämässä kuilu on korostunut, kun rakkauden kohteena on ollut Suomen rikkaimman miehen tytär Albina Palmqvist. Tilanne on myös katsojalle rikkautta, kun tarinassa rakkaus kokee vastoinkäymisiä ja miljööt vaihtuvat koko skaalassaan.

Elokuva Aleksis Kiven elämä ei ole henkilökohtaisesti tyyliltään onnistuneinta. Vanhan aikainen ja paikoin kankeat kuvaus, dialogi kuin tarinan kerronta eivät tuntuneet miellyttävältä. Koska en koe itseäni missään nimessä parhaaksi arvostelemaan näitä piirteitä vähäisen tuntemukseni suomalaisen elokuvan kulta-ajalta (jonka tyyliä elokuva noudattaa) joudun arvottamaan ehkä täysin väärästä näkökulmasta. Silti elokuvassa on omat hetkensä sekä loistava pääosanesittäjä Marko Tiusanen, jotka tekevät siitä varmasti katsomisen arvoisen. Tuomas Kantelisen harkittua ja vaikuttavaa musiikkia ei myöskään sovi unohtaa mainitsematta. Elokuva antoi kipinän lukea Kiven romaani Seitsemän veljestä, joten Jari Halonen on ansainnut kiitoksen elokuvastaan, joka tekee ehdottomasti kunniaa suomalaiselle kirjailijalle Aleksis Kivelle.