Kolumni: Välinpitämättömyyttä havaittavissa

Mitähän liikkuu tämän päivän elokuvan lainaajan mielessä? En tarkoita heitä, joille elokuva on tarkoin varjeltua omaisuutta, vaan heitä, joille elokuvan julkaisu on uusiutuva luonnonvara varsinkin niin kauan, kun se ei ole oma. Minusta tuntuu, ettei mitään.

Tämän asian huomaan miltei aina, kun eksyn joko paikalliseen videovuokraamoon tai kirjastoon. Itse asiassa mihin tahansa, missä dvd-elokuva tai cd-levy on vapaasti saatavilla. Levyjen kotelot ovat vielä kutakuinkin hyväkuntoisia, mutta itse sisältö ei. Harvassa ovat ne kerrat, jolloin elokuvan on voinut laittaa soittimeen ilman, että siitä täytyy hangata rasvaisia sormenjälkiä tai miettiä, pystyykö soitin yksinkertaisesti lukemaan levylle tallennettua signaalia naarmuviidakon seasta. Olisi kiva joskus saada seurata sivusta, kuinka levyjä vuokraavat / lainaavat henkilöt niitä käsittelevät.

"...kestävä formaatti, ei valmistajien mielestä varmaankaan tarkoita, että kiekkoa voi pitää frisbeenä tai olutpullon alusena..."

Nyt olisi helppo sysätä syyt nuorison niskoille, mutta uskon vanhemmankin väestön hallitsevan tällaisen käytöksen. Ben-Hur tai Ritari Siniparta tuskin nimittäin kuuluvat kovin monen teini-ikäisen elokuvamaun piiriin ja jos kuuluu, uskon heidän osaavan käsitellä julkaisuja niiden vaatimilla tavoilla. Se, että dvd:n (ja cd-levyn myös) on sanottu olevan ikuisesti kestävä formaatti, ei valmistajien mielestä varmaankaan tarkoita, että kiekkoa voi pitää frisbeenä tai olutpullon alusena, saati sitten koiran puruleluna. Järjen käyttö ei ole kiellettyä, hyvät lainaajat.

Vikaa on kyllä toisessakin päässä. Ainakin meidän kylän videovuokraamon työntekijät tuntuvat suhtautuvan melko välinpitämättömästi katsojan huomautuksiin levyssä esiintyvistä vioista. Sama pätee kirjaston työntekijöihin, joille satuin ilmoittamaan levyn toimimattomuudesta. Vastaukseksi sain toteamuksen, että asia on heillä tiedossa, mutta kun mitään ei voi tehdä. Miten niin ei voi? Tallentuuhan jokaisesta lainasta tiedot lainaajista, eli ei muuta kuin sakkoa perään vain. Ei sen luulisi olevan niin vaikeaa, onhan kirjoillakin ainakin jollain tasolla toimiva seuranta. Toinen asia on, kiinnostaako heitä. Ei varmaankaan, eihän julkaisu ole heidän omansa.

Toivottavasti seuraavan kerran levyä lainatessasi vaivautuisit edes hetken miettimään sitä tosiasiaa, että et todellakaan ole ainoa, joka lainaamastasi julkaisusta voi olla kiinnostunut. Eihän sen luulisi olevan ylitsepääsemätön tehtävä, eihän?

Kari Glödstaf | sähköposti Kirjoittaja on 30-vuotias valittaja, joka ei ole koskaan tyytyväinen mihinkään.