powered by FreeFind

 

Kolumni: Selitykset - Tämä juttu on niistä

Jouduin ystäväni kanssa väittelyyn koska olimme erimieltä Donnie Darkon selitysten tarpeellisuudesta. Minun mielestäni Darko oli varsin selkeä elokuva parin katselu kerran jälkeen, kun taas ystäväni väitti, että elokuva tarvitsee tiettyjä selityksiä tuekseen, että elokuvasta pystyisi muodostamaan selkeän kokonaiskuvan. Lopulta emme päässeet minkäänlaiseen lopputulokseen ja keskustelu jäi avoimeksi.

Mutta onko todella niin, että jokin elokuva ei voi toimia tai olla järkevä ilman selityksiä? Mitä ihmettä tuleekaan tapahtumaan taiteelle ja ennen kaikkea valtavirtatuotannon seassa oleville hieman erilaisille elokuville, jos kaikki täytyy olla selitettynä ja valmiiksi pureskeltuna?

Mulholland Drive: aitoa surrealismia vai minisarjan pilotti? Tämän kysymyksen kanssa olen joutunut painiskelemaan jo pitkän aikaa, sillä en vieläkään osaa sanoa pidinkö siitä vai en. Yleensä vastaan pitäneeni siitä, siis jos katselen sitä täydellisenä surrealismia, mutta jos otan huomioon sen useasti mainitun seikan, että kyseessä oli minisarjan pilotti ja että Lynchin tarkoituksena oli laajentaa henkilögalleriaa ja jatkaa tarinaa pidemmälle, niin vastaan että en pitänyt siitä. Mutta tässä tapauksessa elokuvan kokonaisuuden hahmottamiseen on otettu mukaan ulkoisia asioita, joilla ei pitäisi olla elokuvan kanssa mitään tekemistä. Kuitenkin aina vaan törmään näihin "faktoihin", jotka syövät sitten itse elokuvan analysointia, taikka ns. kokonaiskuvan hahmottamista.

"...elokuvakeskustelua on nykyään liian vähän.."

Selitykset perustuvat monien kulttielokuvien kohdalla joko tekijöiden lausuntoihin, huhuihin, taikka fanien analysointeihin, joista sitten muodostuu ajan kanssa yleispäteviä totuuksia. Tietyllä tapaa juuri se, että elokuvakeskustelua on nykyään liian vähän, onkin ironisesti pilannut elokuvien tulkinnan. Hedelmällisten elokuvakeskusteluiden puute on tuonut esiin nettisivut, joihin on koottu selityksiä tai arvioita elokuvasta, ettei katsojan tarvitsisi itse analysoida elokuvaa, vaan hän voi katsoa "vastaukset" suoraan netistä. Tämän tyypistä hedelmätöntä keskustelua ylläpitävä sivusto on esimerkiksi amerikkalainen Movie Forums, jossa useimmat keskustelun aiheet pohjautuvat lempielokuviin taikka humoristisiin spekulointeihin tulevista elokuvista. Tämän sivuston pintapuolisuus johtuu pitkälti sen Amerikka -keskeisyydestä ja siitä että kansainvälisiä elokuvia on vain yksinkertaisesti vaikeampi saada USA:n hallitsemilla markkinoilla kuin meillä Euroopassa.

Intellektuellimpaa sarjaa edustavat erinäiset vakavalle kritiikille pohjautuvat sivustot, joita pystyy löytämään Cinemarati nettisivun avulla. Cinemaratin piiriin kuuluu useita nettisivuja, joissa on arvosteltu ja esitelty erilaisia klassikoita ja pienten maiden uutuuksia. Jos haluaisi verrata Movie Forumsia ja Cinemaratia printtimediansa edustajiin, kun Movie Forums olisi amerikkalainen Premier -lehti, niin silloin Cinemarati olisi englantilainen Sight & Sound.

Marguerite Duras on ylpeillyt elokuvansa India Songin kohdalla kuinka sillä on yhtä monta tulkintaa kuin sillä on katsojaa. Duras otti erilaiset tulkinnat hyveenä, eikö meidänkin sitten tulisi olla ylpeitä omista subjektiivisista tulkinnoistaan. Toisin kuin turvautua ns. auktoriteettien (kriitikot, tekijät) tulkintoihin ja ajatella että "Olimmepas me tyhmiä kun luulimme tuon tarkoittavan tuota" tai "Niinpä tietysti. Noinhan sen täytyy olla". Tuon kaltainen ajattelu vain tappaa elokuvakritiikin ja tukahduttaa nekin elokuvakehityksen rippeet, jotka olisivat tulossa.

Toivottavasti kenellekään ei jäänyt, rönsyilevästä rakenteesta huolimatta, epäselväksi mistä tämä juttu kertoi. Jos jäi, niin katsokaa otsikko.

www.movieforums.com
www.cinemarati.org
www.bfi.org.uk/sightandsound

 

Otto Kylmälä | sähköposti
18v. abiturientti, joka haluaa kouluttaa itsensä työttömäksi.

 

 

 

18.07.2004 19:33
© 1999-2007 Hosting: Futuron Internet | Sivuilla vieraillut elokuvan ystäviä Kävijälaskuri etusivu:arkisto:palaute:ylös
MAINOS: